Vähemmistökielet

Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan noin 150 eri kieltä, esimerkiksi viittomakieltä, englantia, saamea ja wolofia. Suurimmat maahanmuuttajakielet ovat arabia, turkki, farsi, espanja, kreikka ja entisen Jugoslavian kielet.

Lisäksi Ruotsissa on viisi virallista vähemmistökieltä: suomi, saame, meänkieli (Tornionlaakson suomen kieli), romani ja jiddiš. Näitä kieliä on jo kauan käytetty Ruotsissa, ja siksi niiden puhujilla on tiettyjä erityisoikeuksia. Suomea, saamea ja meänkieltä tulee esimerkiksi voida käyttää viranomaiskontakteissa tietyissä kunnissa.

Ruotsin nykyinen, monikielinen tilanne asettaa uusia vaatimuksia kielenhuollolle ja kielipolitiikalle. Siksi Ruotsin valtiopäivät tekikin joulukuussa 2005 päätöksen Ruotsin kielipolitiikasta. Yksi neljästä tavoitteesta on: "Kaikilla tulee olla oikeus kieleen: oppia ruotsia ja kehittää taitoaan, käyttää ja kehittää omaa äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltä ja saada oppia vieraita kieliä." Siksi myös romanin, Ruotsin viittomakielen ja muiden vähemmistökielten kielenhuoltoon on panostettu lisää. Hallitus on samalla päättänyt muista toimista:

• enemmän ja parempaa ruotsin opetusta niille, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi
• muiden äidinkielten opetuksen statusta tulee kohottaa ja
• vieraiden kielten opetuksen asemaa on vahvistettava.

Heinäkuun 1. päivästä 2009 lähtien kielten asema Ruotsissa on säädetty laissa. Ruotsi on maan pääkieli. Se merkitsee, että ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, jota kaikkien on saatava oppia ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Jiddiš, meänkieli, romani chib, saame ja suomi ovat kansallisia vähemmistökieliä. Myös ruotsalaisella viittomakielellä on erityinen asema. Lue Kysymyksiä ja vastauksia kielilaista.

Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen kielenhuolto-osasto, Kielineuvosto, vastaa suomen, romanin ja Ruotsin viittomakielen kielenhuollosta. Uumajan osasto taas vastaa meänkielen huollosta. Viranomaisen tulee periaatteessa myös valvoa ja edistää kaikkien Ruotsissa käytettävien kielten käyttöä: tämä on ensi sijassa Kielineuvoston tehtävä. Kielineuvoston verkkosivuilla on lisätietoa mm. vähemmistökielistä ja kielilainsäädännöstä.

Vähemmistökielilinkkejä:

Tema modersmål - asiaa Ruotsin äidinkielistä

Rätten till mitt språk – förstärkt minoritetsskydd. Utredningen om finska och sydsamiska språken (SOU 2005:40)

Sveriges officiella minoritetsspråk. Svenska språknämnden och Norstedts Ordbok 2003.

Suomen vähemmistökielten selvityksiä

EU:n vähemmistökielisivusto Eurolang

Europa-palvelimen kieliportaali

Euroopan kansallisten kielentutkimuslaitosten yhteistyöelin Efnil