Sveitiko them hin akadíves but butide ke sigide jek but tšibako them. Perdal sveitiko hin amen nationalne minoriteturitšiba, sveitiko vastengotšib ta but avriavutnengotšib [1] . Perdal douva rikhavehas but angliko tšib aro but itáhhiba. Kamnelas jek lága so regulirinela tšibako status aro them.
Puhhiba ta pálrakhiba
- 1.Soske kamnelas jek tšibakolága?
- 2. So regulirinela e tšibakolága?
- 3.Hinko are vaure thema tšibakolága?
- 4.Save tšiba hin aŕe aro tšibakolága?
- 5. So pheńela e tšibakolága pa sveitiko?
- 6. So pheńela e tšibakolága pa vaure tšiba ke sveitiko?
- 7.Hinko sa tšiba it kuh pala e tšibakolága?
- 8. So starakila e tšibakolága pe nationalne minoriteturitšiben?
- 9. So starakila e tšibakolága pe sveitiko vastengo tšibake?
- 10. So starkavehas te tšiba aro ofisiello butjia mote áhhel tšihko, lokho ta hajimen
- 11. So pheńela e tšibakolága pa pharolíben pe terminologia?
- 12. So pheńela e tšibakolága pa risibata?
- 13. Kóneske e tšibakolága hin?
- 14. Sar saj o them arakhen ta vastdela tšiben?
- 15. Savohlága hin e tšibakolága?
- 16. Rálilako e tšibakolága mageribasko angnal rańiba?
- 17. Hinko vaure lága so regulirinela e tšib?
- Fotnoter
- Tšibakolága sar lágakoteksto
2. So regulirinela e tšibakolága?
Tšibakolága pharolela tšibako status, ná tšib pes kokares. Douva rálila eksemplura ná dóla talregulia te sar jek lav mote rańes, bandžaves ta pheńes, ná helle douva moteko rikhaven úhleláve vaj láve iego tšibata. Odouva pheńela te tšib aro hougájengo butjia mote áhhel tšihko, lokho ta hajimen. Douva starakila te sáre tšiba so saj apraves apre aro ofisialne butjia.
3.Hinko are vaure thema tšibakolága?
Aro Finlandia, Fransia ta aro Polonia hin jek tšibakolága. Aro Norvegia hin alsiba pa ajasavo lágata. Sar eksemplura aro Nevo Zeeland itsuvehas o nevozelansko vastengo tšib ta maori pe anglisko aro télunilága, ta aro Meksiko vertavehas 62 minoriteturiakotšib ta Meksikansko vastengotšib ta spanskotšib mahkarpe.
4.Save tšiba hin aŕe aro tšibakolága?
Tšibakolága phukavela: finitiko, jiddish, meiänkieli, romanes [2] , samisko, sveitiko ta sveitiko vastengotšib. Nebi douva rálila aŕe ni vaure tšiba so rakhilas aro sveitikothem, pa vaureha dóla tšiba so rakhilas komujata vaj lengo dáda kon hin aune aro them.
5. So pheńela e tšibakolága pa sveitiko?
Sveitiko hin douva tšib so rakhilas butide aro Sveitikothem, sar dakotšib vaj sar vaurotšib. Dóles hin akán status, te džoralen douva status kamnelas jek lága so pheńela te sveitiko hin hérunotšib aro Sveitikothem. Starakiba hin te sveitiko hin sárengo tšetano tšib ta themensko džoralide tšib.
Sar eksemplura, douva saj rikhaves aro kontaktos mahkar hilo themengo hougájensa. Sveitiko tšibes hin džoralide status dála tšibata so hin aŕe aro tšibakolága, dóleske ke douva hin themesko hérunotšib ta dóleske hin themeske jek spesialno doh te arakhen sveitiko te douva rikhavehas ta barjavehas.
6. So pheńela e tšibakolága pa vaure tšiba ke sveitiko?
Perdal sveitiko hin vaure tšiba so hin áhte harhal aro Sveitikothem ta dóla rikhavehas sar Sveitikothemsko kulturbarvaliba ta dóla tšiba hin vaure: finitiko, jiddish, mäenkieli, romanes ta samisko. Tála tšiba hin pálal themesko agoriba Sveitikothemsko nationalne minoriteturitšiba.
O sveitiko vastengotšib rikhavehas dólenda kon rakhila vastengotšib, so rálila kahude ta lallure ta lengo húpa. Douva hin iagade themesta sar it tšib dóla vaure nationale tšibensa. ta pańa hin amen sáre dóla vaure tšiba so rakhilas sar dakotšib folkenta kon hin aune aŕe aro them vaj lengo dáda.
7.Hinko sa tšiba it kuh pala e tšibakolága?
Sveitiko tšibes hin džoralide status. Nationalne minoriteturitšiben ta sveitiko vastengotšiben hin endo džoralide status ke aŕeaviboskotšiben. Dauva froviba aro status télila pes aglunes po tšibakosituasia ta sikila aro vaureha te lel horttiba aro tšibakosikjiba.
Pálal tšibakolága hin sárenge horttiba te rikhaven pengo dakotšib, so douva kán áhhela. Dáleske ná sajpa te aven niekade te rakhaven pengo dakotšib, sar eksemlpura aro butjiakokothan.
8. So starakila e tšibakolága pe nationalne minoriteturitšiben?
Tšibakolága dela inportanto status nationalne tšibenge, ta douva arakhila dálengo froudživiba aro Sveitikothem. Douva džutila nína te phukaven nationalne minoriteturengo tšib aro Sveitikothem. Douva hin sajpa te rikhaven minoriteturiatšiba aro ofisiello butjia, ka douva sömsila. Nationalne tšibengo arakhiba rálila jek niekiba kajo sílado aśimilatios.
Aro vaure lága (dikh puhhiba 17) phukavela te hin spesialne adminitrasijaki thane pe minoriteturienge tšibenge, finsko, mäenkieli ta samisko. Pálal tšibakolága mote dóla nationalne minoriteturitšiba arakhes ta vollaves. Douva mienila te kenti kon rálila aŕe aro nationalne minoriteturi tšiben lel horttiba te sikjuven pen dála tšiba vahka jón ná rakhila tšiba sar dakotšib ta themeske hin doh te den lenge ajasavo sikjiba. Sar eksemplura kenti konesko phuride rikhavena pen sar same mote lel sikjiba aro samisko vahka phuride ná san rakhade kentiensa samisko sigide.
Douva horttiba ná dóla kentiensa konengo phuride hin avriavutne. O themeske hin feri angnal sváriba te den sikjiba aro phuridengo tšib ke kenti hin barude apre pe dauva tšiba sar dakotšib.9. So starakila e tšibakolága pe sveitiko vastengo tšibake?
Tšibakoláges hin jek inportanto status te ustaven sveitiko vastengotšib, ta tśerila latšiba dauva tšibako angnal aviboske. Douva phukila nína kahuke ta lallure sar jek tšibako minoriteturi ta sveitiko vastengotšib aro Sveitikothem.Mote aves sajpa te rikhaven sveitiko vastengotšib aro ofisiello tšetaniba džent risibongiereha. sveitiko vastengotšib rálila ni aŕe aro arakhiba so niekila sílado kajo aśimalatios.
Aro vaure láveha mienila douva te kahude ta kenti kones hin bengalo huńiba lena horttiba te sikjuven penge sveitiko vastengotšib ta rikhaven douva aro skola. Tála hunjula ni aŕe kenti sar hlehta dólenge kon rakhila vastengotšib sar kenti kon huńela ta phuride rakhila vastengotšib lena kenti horttiba te len sikjiba aro sveittibosko vastengotšib.
Manusha kon kammela te džanel vastengotšib aro pesko butjia mote malaves te drabaven sveitiko vastengotšib aro lengo skoliba. Ajasáve kenti kon huńela phuride kon rakhila vastengotšib lena horttiba te len sikjiba aro sveitiko vastengotšib.
10. So starkavehas te tšiba aro ofisiello butjia mote áhhel tšihko, lokho ta hajimen
Tšib mote vá pálal ofisiello tšibako dumuleibengo rekomentasia ta áhhelas hajimen. Doleske kamlanelas jek lokho tšib, douva kammela te phenel te rikhavehas lokhe láve aro tšib ta lokho ta ret gramatika. Gramatikako bandžaniba mote ni á hhel lokho ta rét. Douva ná rálila feri sveitiko bi nína vaure tšiba ka dála rikhavehas aro ofisialne tšetaniba. Dauva tšúviba kamlanela ní risade tekstos. Bengale risiba kamnelas ná te arakhen.
11. So pheńela e tšibakolága pa pharolíben pe terminologia?
Tšibakolága pheńela te hougájen hin jek spesialno pharolíben te sveitiko terminologia áhhelas aro sárengo vast ta sáre fackkotor áhhelas, rikhavehas ta barjavehas. Dóleske ke Instituti pe tšib ta folklori lena pharolíben pálal tšibengo arakhiba ta barjiba pálal minoriteturiengo tšibata (pálal sömsiba hin sameskotingi líjal arakhibosko angnal svariba pálal samisko). Nína hin Institutensa doh te lel doh pálal minoriteturiengo terminologiako butjiatta. Douva dohhila spesialne láve so ustila butvares aro themesko informasia. Ke ná áhhela aktuelli terminologia po minoriteturienge tšibeha, ná lela douva ofiensiello tšibako arakhiba áhhen hortta ta hajimen.
12. So pheńela e tšibakolága pa risibata?
Tšibakolága na apravena horttanes tši risibata. Nebi pálal administrasijaki lága (1986:223, 8 §), mote. Rikhaven pa hougájendar ke jón hin aro rakhiba ajasávensa kón ná hajula sveitiko. Dauva lága hin aro džor aro hilo themes, ná feri aro jek phuvjako kotor. Tšibakolága ná pheńela tši pa risbogierengo rikhiba aro EU. Sveittibosko arakhiba aro EU hin pálal tšibako lága. sveitiko avelas but arakhen jakhes ke douva rikhavehas (dikh puhhiba 10).
13. Kóneske e tšibakolága hin?
Dauva hin sárenge ta douva angnal svariba so themmeske hin. Pe sárenge mienavehas hougájengo butjia. Dóla hin hougáje ni po themmesko ta phuvjako nivo, tšetaniba aro themesko ta phuvjako nivo kon tšérila agoriba (nína aro gávengofállibosko nivo), tingi ta tšatšones regeringen ta riksdagen.
Butvares rikhavehas pheńiba o them, ta douva pheńiba rikhavehas butvares aro dauva puhhiba ta pálrakhiba dokumenttos lokhibosko doh. O themeske hin pálal tšibakolága doh te arakhen tšib ta dikhen te lága pherdilas.14. Sar saj o them arakhen ta vastdela tšiben?
O them mote dikhen pálal, te sveitiko tšatšones rikhavehas aro ofisialne butjia sar aro EU. Hougájenge hin jek spesialno pharoleliba te barjaven sveitiko terminologia po pengo džaniboskokotor. O them mote dikhen pálal te sáre lena aŕebihiba aro sveittibosko sikjiba.
Vaure lága (dikh puhhiba 17) dena sajpa te rikhaven vaure tšiba, sar:finitiko, meänkieli ta samisko, aro tšéni hougáje ta tingi pe tšéni tháne. Ná sajpa te aven niekimen te rakhaven pengo nationalne minoriteturitšiba aro relevanta tšetaniba. Latšibosko tšeriba nationalne minoriteturiengo tšibenge ta sveitiko vastengo tšibenge starakila, te aktivno butjia mote tšéres jakhes, te dóla arakhelas sar džido tšib aro Sveitikothem. Dauva mienila, te ávelas mote te dikhen pálal, te tšibengo sikjiba rikhavehas. T šibako konsilio, so hin jek kotor katar o Institusia pe tšib ta folklori, hin líjal butjia te vollaven tšibakolága ta mukhen raportia themmeske, sar lága hin pherdide.
15. Savohlága hin e tšibakolága?
Tšibakolága hin jek baŕunolága. Vaure lága so hin ta lága so avela aro džor saj rálila butide detalikani regulia. Tšibakolága hin pańa dohhiboskolága, so phukavela save angnal svariba themeske hin.
Pe vaureha douva ná áhhela jek horttiboskolága, so phukavela save horttiba dženes hin.16. Rálilako e tšibakolága mageribasko angnal rańiba?
Ná, ná mageribasko angnal rańiba. Lága so dena hougájenge angnal svariba na rálila mageribasko angnal rańiba. Nebi adai rálila sömsiba sar are vaure lága ta agoriba pa Hougájenge hin. vaure manera ke sanktioner, sar eksemplura, Justitieombudsmannens ta Justitiekanslerns volliba, kon vollavena te agoriba pherdilas. Tšibako konsiljo, so hin jek kotoriba aŕe aro Institusia pe tšib ta folklori, lelpe spesialno butjia te vollaven tšibakolága. Ka hin puhhiba pa samisko tšibata lel sameskotingi angnal svariba dotta.
17. Hinko vaure lága so regulirinela e tšib?
Hin vaure lága ta agoriba so hantavela e tšib. Adai hin dóla so hin inportante. Aro administrasijakolága (1986:223, 7 §) hin jek luŕiba te hougáje mote rakhaven lokhes.
● Aro dukadengolága (2008:355,13 §) hin rańiba te journalhandlingar so rańehas aŕe aro hospitalo mote áhel rańen po sveitiko, ta jakhe lokhes te douva hin hajimen.
● Radio- ta TV-lága (1996:844, 6 kap. 8 §) rańiba hin te baro kotor pa programia aro sárengo – radio ta tv mote áhel po sveitiko.
● Pálal patentoslága (1967:837, 3 kap. 31 §)kamlanelas te patentosródiba mote áhel po sveitiko.
● Kammiba te len risibongiero ustavehas aro administrasijakolága (1986:223, § 8).
● Kammiba te len risibongiero ustavehas nína aro tingiboskotšuviba (1942:740, 5 kap. 6 §). Aro it lága (33 kap. 9 §) rikhavehas kammiba te risaven líne so hin inportante tingiboske mote risaves.
● Aro lága te rikhaven samisko aro hougájensa ta aro tingi (1999:1175) ta horttiba te rikhaven finitiko ta mäenkieli aro administrasijakohougájensa ta aro tingi. (1999:1176) hin tšúviba te rikhaven dála tšiba aro hougájensa ta aro tingi. Jek nevo lága so hin but bohlide avela aro džor o 1 januari 2010.
● Aro teluniskolakotšúviba (1988:655, 4–12 §) dehas horttiba te len dakotšibakosikjiba kones hin vauro dakotšib ke sveitiko, ta aro 13§ tšúviba hin horttiba te lel sikjiba aro sveitiko sar vauro tšib.
Fotnoter
[1] Avriavutnengo tśib hin jek pheńiba so dóla kon džanela pa tśiba niekila te rikhaven douva sar term, dóleske ke dóles hin but mieniba ta douva hin kutti bangesrigiba. Te avelas lokhide rikhavaa ame adai pheńiba ’vauro tšib ke sveitiko vaj nationalne minoriteturitšib so rakhilas pa manusha kon dživena aro Svedo, kon hin avlo aro them vaj kon hin bijado aro Svedo ta kones hin jek phurider kon hin bijado aro vauro them ke Svedo.
2 Romengo tšib akrehas aro ofisielo tšetaniba butvares pe romani chib (’romskt språk’). Adai rikhavaa ame jek vauro anav : romska
Tšibakolága sar lágakoteksto
Adai télal saj te drabaven sveitiko tšibakolágata so avela aro džor juli 2009
Lágako ráluniba ta džinta
1§ Aro dauva lága hin agoriba palal sveitiko ta themesko nationalne minoriteturiengo
tšibata ta sveitiko vastengotšibata. Lága rálila aŕe nína sárengo anglo sváriba te sakho jek lehas sajpa tšibake ta tšibakorikhiba ofisialno stedi ta aro internationalno tšetaniba.
2 § Starakiba hin te den angle dikhiba pálal sveitibosko ta vaure tšibako véra ta rikhiba aro sveitiko them. Lága starakila nína te mote lel síliba sveitikotšibjata ta tšibengo barvaliba so hin aro sveitiko ta komunesko sajpa tšibake.
3 § Ke vaure lága vaj agoriba rálula vaures ,ke dauva, hin douva agoriba aro džor.
Sveitiko tšib
4 § Sveitiko hin hérunotšib aro Svetiko.
5 §Sar hérunotšib hin sveitiko themensko tšib sárenge, sáre kon dživena aro Sveitiko
Mote lel sajpa te rikhaven douva ta te rikhaven douva aro sáre themeskokotoriba.
6 § O themeske hin specialno angnal svariba te sveitiko rikhakvehas ta barjavehas.
O themesko minoriteturitšiba
7 § O themesko minoriteturi hin finitiko, jiddisch, meänkieli, romani chib ta samiska.
8 § O themeske hin jek spesialno arakhiba te lel sama ta arakhen ta džutin themesko minoriteturitšiba.
O sveitiko vastengotšib
9 § O themeske hin jek spesialno doh te lel sama ta arakhen ta džutin sveitiko vastengotšib.
Tšibakorikhiba aro butijakotšeriba
10 § Tšib aro tingi, hérunohougaje ta vaure kon tšerila hougájengo butji hin sveitiko.
Aro vauro lága hin spesialno agoriba pálal hortiba te rikhaven nationalne minoriteturitšiba ta vaure botnoske themenge tšib.
Ka hin rakhiba hortibosta tingibonge ta vollibonge hougaajen te bihaven risibonkieri te risaven line dota hin spesialno agoriba.
11 §Tšib aro ofensialno butji mote áhhel tšihko ta lokho te hajuven
12 §Hougájen hin jek specialno doh te sveitiko termonologia aŕe aro sáre butija hin aro vast, rikhavehas ta barjavehas.
Sveitiko aro internationalno kontakto
13 §Sveitiko hin Sveitibosko ofisialno tšib aro internationalno tšetaniba.
Sveitibosko stedos sar jek ofisialno tšib aro Europeisko union moten arakhes.
Komunesko resutno tšibake
14 § Sakho jek kon dživena aro Sveitiko mote lel sajpa te sikjuven pes, barjaven ta rikhaven sveitiko. Perdal po mote
1. doles kon hunjula aŕe aro jek nationalno minoriteturi te lel sajpa te sikjuven pes ta rikhaven minoriteturi tšib, ta
2. doles kon hin laluro vaj kahuko ta kones hin vaure hyöviba te džanel vastengotšib lel sajpa te sikjuvenpes, barjaven ta rikhaven sveitiko vastengotšib.
Dólen konen hin vauro dakotšib sar dóla son hin apridas aro jekto kotor leha ni sajpa te barjaven ta rikhaven pengo dakotšib.
15 § O them lela doh te sárenge dehas hortiba tšibake pálal 14§.
Dauva lága avela aro džor 1 juli 2009.
Uppdaterad 18 augusti 2009
Ansvarig för sidan: Språkrådet
