språkvård, språkrådet - Institutet för språk och folkminnen Hoppa direkt till textinnehållet Om webbplatsen, tillgänglighetsinformation Startsida Nyheter Översikt Sökningssida FAQ Hjälp Kontakt
 
     

Kuukauden kieli

tammikuu 2010

Vietnam

Vietnam on virallinen kieli Vietnamissa, jossa 85 prosenttia väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Yhteensä vietnamin puhujia on noin 80 miljoonaa. Ruotsissa vietnamia puhuu noin 9 500 ihmistä.

Vietnamin katsottiin kauan olevan kiinan sukukieli ja kuuluvan sinotiibetilaisiin kieliin. Se on kuitenkin väärinkäsitys, sillä vietnam kuuluu ns. mon-kmer-kieliin, jotka vuorostaan kuuluvat austroaasialaiseen kielikuntaan. Kiina, vietnamin suuri kielinaapuri, on kuitenkin vaikuttanut sekä vietnamin sanavarastoon ja rakenteeseen, mikä saattaa jossain määrin selittää aiempaa väärää luokitusta. Khmerin kieli, Kambodžan pääkieli, sitä vastoin on sukua vietnamin kielelle.

Vietnam on ns. toonikieli, jossa on kuusi eri toonia tai sävelkorkeutta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tavu voidaan ääntää kuudella eri toonilla, jolloin se saa kuusi eri merkitystä.

Vietnam on myös ns. isoloiva kieli, mikä merkitsee, että sanoja ei taivuteta. Vietnamissa käytetään pikkusanoja, partikkeleita, ja sanajärjestystä ilmaisemaan kieliopillisia kategorioita, joita muissa kielissä usein ilmaistaan sanoja taivuttamalla. Esimerkiksi verbin tempus, aikamuoto, ilmaistaan partikkelien avulla. Vietnamin normaali sanajärjestys on SVO eli subjekti-verbi-objekti.

Vietnamia on 1800-luvulta lähtien kirjoitettu latinalaisin aakkosin. Apuna käytetään paljon tarkkeita, usein jopa kahta kutakin kirjainta kohti. Tarkkeita käytetään mm. eri toonien merkitsemiseen. Aiemmin käytössä oli kirjaimisto, joka perustui kiinalaiseen kirjoitukseen.

Lue lisää vietnamista: Viikon kieli, Nationalencyklopedin (ruotsiksi), Tema Modersmål, Wikipedia (englanniksi) ja Omniglot (englanniksi)

Kielineuvoston Lexin-sarjaan kuuluu Ruotsalais-vietnamilainen sanakirja, joka sisältää 5 000 hakusanaa. Lue lisää Lexinin verkkokirjakaupasta (ruotsiksi).

joulukuu 2009

Aramea

Aramea on seemiläinen kieli, jotka vuorostaan kuuluvat afroaasialaiseen kieliperheeseen. Seemiläisten kielten puhujia on noin 200 miljoonaa. Suuria aramean äidinkielenpuhujaryhmiä on mm. Syyriassa, Irakissa ja USA:ssa, ja yhteensä aramean puhujia on noin miljoona.

Arameaa puhuttiin aikoinaan Eufrat-joen keskivaiheilla ja Syyriassa ja Mesopotamiassa noin 800–600 e.Kr. Vanhassa testamentissa on arameankielisiä tekstejä. Islamin nousun myötä arameasta tuli jälleen puhekieli, joka monissa yhteyksissä korvattiin arabialla. Aramean kirjoitus perustuu foinikialaiseen aakkostoon. Nykyisin aramea jaetaan kahteen murreryhmään, itäiseen ja läntiseen.

Lue lisää arameasta: Viikon kieli, Wikipedia ja Omniglot (englanniksi).
marraskuu 2009

Kiina

Kiina-nimitystä käytetään kokoomanimenä kiinan eri murteista tai varieteeteista. Eri murteiden puhujia on yhteensä noin 1,3 miljardia, mikä tekee kiinasta maailman suurimman kielen, kun mittana käytetään puhujien määrää. Mandariini on murteista suurin, ja sitä puhuu noin 900 miljoonaa ihmistä. Puhutut murteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon, mutta kirjakieli on kaikille yhteinen.

Kiinaa kirjoitetaan erityisin merkein. Ne voivat olla esimerkiksi ns. kuvamerkkejä, jotka ovat konkreettisten esineiden kuvia, tai ns. ideamerkkejä, jotka ovat abstraktien käsitteiden kuvia. Merkkejä on yli 50 000, ja kiinalaisen lukiolaisen tulee hallita niistä noin 3 000–4 000. Kiinaa kirjoitettiin aiemmin ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle, mutta nykyään käytetään usein länsimaista kirjoitussuuntaa.

Ruotsissa kiinaa voi opiskella mm. Göteborgin, Lundin, Tukholman, Uumajan ja Uppsalan yliopistoissa.

Lue lisää kiinan kielestä: NE (ruotsiksi) ja Viikon kieli.

Lisätietoa kiinan kirjoittamisesta on verkkosivulla Omniglot.com (englanniksi).

Lue myös kiinan pikakurssi verkkosivulta ne.se (ruotsiksi).
Lokakuu 2009

Albania

Albanian puhujia on noin 6 miljoonaa, joista useimmat asuvat Albaniassa, mutta myös naapurimaissa on suuria puhujaryhmiä: mm. Serbiassa albanian puhujia on noin 1,5 miljoonaa. Albania on indoeurooppalainen kieli, mutta se muodostaa aivan oman kieliryhmän, samalla tavoin kuin kreikka ja armenia.

Albania voidaan jakaa kahteen päämurreryhmään, ja albanian normitetussa yleiskielessä on molempien murteiden piirteitä. Normitus päättyi vasta 1970-luvulla, mutta jo 1908 siirryttiin latinalaisiin aakkosiin (aiemmin käytettiin sekä kreikkalaista että arabialaista kirjaimistoa). Vanhimmat albaniankieliset kirjoitukset ovat 1400-luvulta. Kielen indoeurooppalainen tausta näkyy mm. muutamissa lukusanoissa: kaksi “dy” ja kolme “tre” tai “tri”.

Balkanin kielille tyypillinen piirre on se, että verbin infinitiivi eli perusmuoto puuttuu kielestä. Näin on myös albaniassa. Äännettäessä paino on usein toiseksi viimeisellä tavulla eli penultimalla.

Lue lisää: Viikon kieli ja Omniglot (englanniksi).

Albanian kieltä voi kuunnella ja oppia mm. verkkosivustolla Albanian World.

syyskuu 2009

Iiri

Iiri on yksi neljästä edelleen käytössä olevasta kelttiläisestä kielestä ja sukua kymrin, bretonin ja gaelin kielten kanssa.

Äidinkielenä iiriä puhuu noin 85 000 ihmistä, ts. noin 1,5 prosenttia Irlannin väestöstä. Mutta koska kieli on pakollinen kouluaine, kieltä toisena kielenä puhuvia on huomattavasti enemmän. Tilastojen mukaan 43 prosenttia väestöstä hallitsi kieltä jossain määrin 1990-luvulla.

1800-luvun alkupuolelle asti iiri oli Irlannin pääkieli, mutta englanti sai nopeasti jalansijaa 1800-luvun loppupuolella. Irlannin itsenäistyttyä 1921 myös iiristä tuli Irlannin virallinen kieli, ja nykyään se on kansalliskieli ja maan ensimmäinen virallinen kieli. Iiristä tuli myös virallinen EU-kieli 2005.

Useimmat iirin puhujat asuvat Irlannissa, mutta USA:ssa ja Isossa-Britanniassa on monia irlantilaisia maahanmuuttajia.

Kaikkien kelttiläisten kielten, myös iirin, tyypillinen piirre on VSO-sanajärjestys, mikä merkitsee, että lauseessa verbi on ensimmäisenä, ennen subjektia ja objektia.

400–500-luvulta j.Kr. on säilynyt piirtokirjoitusta, joka muistuttaa viikinkiajan riimukirjoitusta. Latinalainen aakkosto otettiin kuitenkin käyttöön jo 400-luvulla. Vanhin pelkästään iirinkielinen kirja, joka on säilynyt, on Lebor na hUidre 1100-luvulta.

Lue lisää iiristä: Viikon kieli ja Omniglot (englanniksi).

Elokuu 2009

Latina

Latina on indoeurooppalainen kieli, joka yhdessä oskin ja umbrin kielten kanssa kuuluu itaalisiin kieliin. Latinaa puhuttiin Roomassa ja rooman valtakunnassa antiikin aikaan. Ajan myötä latinan käyttö kuitenkin yleistyi, ja oskia ja umbria lakattiin käyttämästä jo antiikin aikaan.

Latina on saanut nimensä Keski-Italiassa Rooman alueella sijaitsevan Latiumin maakunnan mukaan. Rooman valtakunnan laajetessa myös latina puhekielenä yleistyi. 400 j.Kr. latinaa puhuttiin (ja kirjoitettiin) käytännössä koko sillä alueella, jolla puhutaan nykyisiä romaanisia kieliä. Rooman valtakunnan hajotessa latina muuttui vähitellen niin paljon, että eri muunnelmat kehittyivät omiksi kieliksi (esim. ranska ja espanja).

Latinan kirjakielen historia on tapana jakaa viiteen eri aikakauteen. Ensimmäinen kausi alkaa n. 100 e.Kr. ja viimeinen kausi, uuslatinan kausi, alkaa 1500-luvulla. Kirjakieli on muuttunut vuosisatojen kuluessa suhteellisen vähän, mutta 1500-luvulta alkaen kirjoitettaessa alettiin käyttää kansalliskieliä yhä enemmän. Kuitenkin latina oli käytässä aina 1800-luvulle asti esim. tieteen ja uskonnon kielenä. Katolisen kirkon jumalanpalvelukset olivat latinankielisiä jopa 1960-luvulle asti.

Latinalla on yhteisiä ns. perintösanoja monien muiden indoeurooppalaisten kielien kanssa. Tällaisia ovat esim. mater (ru. moder, en. mother), pater (ru. fader, en. father) ja piscis (ru. fisk, en. fish). Monet kielet ovat tietysti myös lainanneet sanoja latinasta.

Ruotsissa latinaa voi opiskella yliopistossa seuraavilla paikkakunnilla: Göteborg, Linköping, Lund, Stockholm, Umeå, Uppsala ja Växjö.

Suomen yleisradio YLE lähettää viikoittain latinankielisiä uutisia: Nuntii Latini.

Lue lisää latinasta: YLE Viikon kieli ja Wikipedia.
Heinäkuu 2009

Nenetsi

Nenetsi on uralilainen, samojedikieliin kuuluva kieli, jota nenetsit puhuvat Pohjois-Venäjällä. Nenetsin sukukieliä ovat mm. enetsi ja nganasani.

Vuoden 2002 väestölaskennan mukaan nenetsin puhujia oli 31 311.

Nenetsi jaetaan kahteen, keskenään melko erilaiseen murteeseen: metsä- ja tundranenetsiin. Kirjakieli perustuu tundranenetsiin, ja kirjoitettaessa käytetään kyrillistä kirjaimistoa.

Yksi nenetsin erityispiirteistä on se, että sanat eivät voi alkaa vokaalilla.

Lue lisää nenetseistä ja nenetsistä:
Wikipedia
Omniglot (englanniksi)

Kesäkuu 2009

Unkari

Unkari on uralilaisiin kieliin kuuluva suomalais-ugrilainen kieli. Noin 13 miljoonaa ihmistä puhuu unkaria äidinkielenään. Suurin osa heistä, noin 10 miljoonaa, asuu Unkarissa, mutta myös Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa on suuria unkarinkielisiä vähemmistöjä. Ruotsissa unkarinkielisiä on reilut 20 000. Unkari on myös yksi EU-kielistä.

Kun mittana käytetään puhujien määrää, unkari on suurin uralilaisista kielistä. Unkari on sukua hantille ja mansille, joita puhutaan Siperiassa. Unkari on myös suomen etäinen sukukieli.

Unkarissa, aivan kuten suomessakin, pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla. Vokaalit ja konsonantit voivat olla lyhyitä tai pitkiä painosta riippumatta. Pitkät konsonantit merkitään kahdella konsonantilla, mutta pitkät vokaalit merkitään aksentilla. Unkarissa on myös vokaaliharmonia. Se merkitsee, että esim. takavokaaliset sanat voivat saada vain päätteen, jossa on takavokaali, ei etuvokaali.

Unkarissa on määräinen artikkeli, mikä on epätavallista uralilaisissa kielissä. Tyypillinen piirre sitä vastoin on prepositioiden puuttuminen: niiden sijasta käytetään postpositioita. Unkarin kielessä on myös monta kaasusta.

Vanhin unkarinkielinen teksti on hautaussaarna 1200-luvulta. Myös 1300-luvulta peräisin oleva Maria-rukous on tunnettu unkarinkielinen teksti. Muuten unkaria on käytetty kirjakielenä säännöllisesti 1500-luvulta asti.

Lue lisää unkarin kielestä: Viikon kieli, Wikipedia, NE (ruotsiksi) ja Omniglot (englanniksi).

Verkkosivuilla Europa.eu voit myös kuunnella unkaria.

Toukokuu 2009

Korea

Koreaa puhuu yli 75 miljoonaa ihmistä. Suurin osa koreaa äidinkielenään puhuvista asuu Etelä-Koreassa ja Pohjois-Koreassa, mutta myös Kiinassa, USA:ssa, Japanissa jne.

Korean on pitkään katsottu olevan ns. isolaattikieli, ts. kieli ilman läheisiä sukukieliä, mutta nykyään se lasketaan usein altailaiseen kielikuntaan kuuluvaksi. (Altailaisia kieliä ovat turkkilais-, mongoli- ja tunguusikielet sekä myös japani, korea ja ainu.)

Koreankielinen sana ei voi alkaa äänteillä /l/ tai /r/. Konsonanttiryhmät eivät myöskään ole mahdollisia, ja siksi lainasanat, joissa on kaksi tai useampia konsonantteja peräkkäin, äännetään niin, että konsonanttien välissä on vokaali.

Modernin korean kirjoitusjärjestelmän nimi on hangul. Sen kehitti jo 1400-luvulla joukko kielitieteilijöitä kuningas Sejongin toimeksiannosta. Etelä-Koreassa käytetään hangulin lisäksi myös kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, mutta Pohjois-Koreassa kiinalaiset merkit poistettiin käytöstä jo 1950-luvulla.

Suuri osa korean sanastosta on peräisin kiinasta. Japanilaisia lainasanoja taas on tietoisesti poistettu kielestä. Eteläkoreaan on lainattu paljon sanoja englannista, kun taas pohjoiskoreaan lainasanat saadaan usein venäjästä.

Lue lisää:
YLE Viikon kieli, NE (ruotsiksi) ja Omniglot (englanniksi).

Verkkosivuilla Kimchi.se voi lukea lisää korean kielestä, kuunnella miltä kieli kuulostaa, opetella muutamia fraaseja jne.

Huhtikuu 2009

Puola

Puola on virallinen kieli Puolassa ja EU:ssa. Puolan puhujia on yhteensä noin 50 miljoonaa. Puolaa puhutaan myös USA:ssa, Saksassa ja Kanadassa, ja Ruotsissa Puola on suuri maahanmuuttajakieli. Myös Venäjällä, Liettuassa, Valkovenäjällä ja Ukrainassa asuu paljon puolankielisiä.

Puolassa noin 98 prosenttia kansalaisista puhuu puolaa. Kašubi on puolan lähisukukieli, jota puhuu noin 50 000 ihmistä Pohjois-Puolassa Gdańskin lähiseuduilla. Kašubi on ainoa kieli, joka on saanut virallisen alueellisen kielen aseman Puolassa. Tämän se sai vuonna 2005.

Puola kuuluu länsislaavilaisiin kieliin, yhdessä mm. tšekin ja slovakian kanssa.

Puolaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, mutta aakkosto on sopeutettu puolan äännejärjestelmään tarkemerkkien avulla. Tällaisia tarkkeita ovat mm. L ja vino poikkiviiva (Ł ), A ja ogonek (Ą) sekä Z ja sen yläpuolinen piste (Ż).

Varhaispuolan kaudella, 1500-luvulle asti, kielen äännejärjestelmässä tapahtui monia tärkeitä muutoksia: mm. paino on normaalisti aina penultimalla, ts. sanan toiseksi viimeisellä tavulla. Pitkissä ja lyhyissä vokaaleissa ei myöskään ole eroa.

Sanastoon on lainattu sanoja mm. latinasta, saksasta ja englannista eri kausina.

Lue lisää puolan kielestä: Viikon kieli, Tukholman yliopisto (ruotsiksi) ja Omniglot (englanniksi).

Maaliskuu 2009

Katalaani

Katalaani on romaaninen kieli, jota puhutaan Espanjassa. Samankaltaisia varieteetteja puhutaan myös Baleaareilla ja Valenciassa, ja katalaania käytetäänkin joskus kaikkien näiden varieteettien yhteisnimityksenä.

Katalaania puhuvia on noin seitsemän miljoonaa, ja useimmat heistä asuvat Espanjassa. Kieltä puhutaan kuitenkin myös esimerkiksi Andorrassa, Ranskassa ja Algheron kaupungissa Sardiniassa.

Katalaani eroaa suuresti espanjan kielestä, eivätkä ne ole keskenään samalla tavoin ymmärrettäviä kuin esimerkiksi ruotsi ja norja. Katalaani on myös sukua occitanian kielelle, jota puhutaan Etelä-Ranskassa. Katalaani muistuttaa myös ranskan kieltä sillä tavoin, että sanat päättyvät usein konsonanttiryhmään (toisin kuin espanjassa).

Katalaaninkielistä kirjallisuutta oli runsaasti jo 1200–1400-luvuilla. Vahva kirjallinen perinne edesauttoi ehkä osaltaan kielen aseman nopeaa palautumista Francon ajan jälkeen.

Ruotsissa katalaania voi opiskella mm. Uppsalan yliopistossa.

Lue lisää katalaanista: Wikipedia, Viikon kieli ja Omniglot (englanniksi).

Helmikuu 2009

Bulgaria

Bulgaria eroaa kieliopiltaan hyvin paljon muista slaavilaisista kielistä. Muun muassa sijataivutus, joka muissa slaavilaiskielissä on säilynyt hyvin, on miltei hävinnyt bulgariasta. Bulgariassa on myös määräinen artikkeli ja etuliitteitä voidaan komparoida.

Bulgaria on tapana jakaa kolmeen ajanjaksoon, joista ensimmäinen, ns. muinaiskirkkoslaavin tai muinaisbulgarian jakso, sijoittuu 800–1000-luvuille. Toinen kausi sijoittuu 1100–1300-luvuille ja kolmas, nykybulgarian kausi, alkaa 1400-luvulla.

Lue lisää: Wikipedia, Viikon kieli ja Omniglot (englanniksi).

Tammikuu 2009

Kopti

Kopti oli egyptiläisten puhekieli kristinuskon saapuessa maahan ensimmäisinä vuosisatoina meidän ajanlaskumme jälkeen. Nykyään kukaan ei puhu koptia äidinkielenään, mutta se on käytössä koptien liturgisena kielenä Egyptissä. Sekä koptilais-ortodoksinen että koptilais-katolinen kirkko käyttävät sitä. Koptia puhuttiin kuitenkin vielä 1500-luvulla.

Koptin voidaan sanoa olevan hieroglyfeistään tunnetun muinaisen egyptin kielen viimeinen varieteetti. Koptia kirjoitetaan kreikkalaisin aakkosin, joihin on lisätty muutamia kirjaimia. Kirjakieli jakautuu eri murteisiin, joista tunnetuimpia ovat bohairi ja sahidi.

Lue lisää: Yle/Viikon kieli, Wikipedia ja Omniglot (englanniksi).

Joulukuu 2008

Ainu

Ainut asuivat aiemmin huomattavasti suuremmalla alueella: Honshun pohjoisosassa, Hokkaidossa, Sahalinin eteläosassa, Kuriileilla ja myös Kamtšatkan eteläosissa.

Useimmat ainua osaavat puhuvat sitä toisena kielenä, eivät ensimmäisenä.

Ainun katsotaan usein olevan isolaattikieli, ts. kieli, joka ei ole sukua millekään muulle kielelle. Ainun foneemijärjestelmä on yksinkertainen: siihen kuuluu viisi vokaalia ja kaksitoista konsonanttia. Sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.

Ainua kirjoitetaan japanilaisen katakana-kirjoitusjärjestelmän muunnelmalla, mutta myös latinalaista aakkostoa käytetään. Ainu Times on ainunkielinen lehti, ja siinä käytetään molempia kirjoitusjärjestelmiä.

Japanin parlamentti tunnusti ainujen alkuperäiskansan aseman 6.6.2008.

Lue lisää Wikipediasta ja Omniglotista (englanniksi).
Marraskuu 2008

Tagalog

Tagalogia puhutaan ennen kaikkea Filippiineillä, missä se on virallinen kieli, mutta myös muissa maissa. Filippiineillä tagalog on monien ihmisten toinen kieli ja toimiikin alueen lingua francana.

Standardisoitu tagalog, josta käytetään nimeä filipino, perustuu Manilan murteeseen, ja sitä käytetään mm. media- ja opetuskielenä.

1500-luvulle asti tagalogia kirjoitettiin tavuihin perustuvalla baybayin-kirjoituksella. 1500-luvun lopusta lähtien kirjoituksessa on käytetty latinalaisia aakkosia, tosin hieman muokattuina. Ensimmäinen tagaloginkielinen kirja, Doctrina Cristiana, ilmestyi 1593.

Lue lisää tagalogista Wikipediasta ja Omniglotista (englanniksi).
Lokakuu 2008

Viro

Viroa puhuu äidinkielenään noin miljoona ihmistä, joista suurin osa asuu Virossa. Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa asuu kuitenkin suhteellisen paljon virolaisia. Viro on mm. suomen ja vatjan sukukieli.

Viron kieli jaetaan pohjois- ja etelämurteisiin. Toisinaan myös koillisten rannikkomurteiden katsotaan olevan oma murreryhmä. Kaakkois-Virossa puhutaan võrun murretta, jolle viime aikoina on kehitetty oma kirjakielikin. Muuten viron kirjakieli perustuu pohjoismurteisiin.

Eräs viron erikoispiirteistä on se, että tavut voivat olla pitkiä, lyhyitä tai ylipitkiä. Pitkän ja ylipitkän tavun eroa ei kuitenkaan merkitä kirjoituksessa, vaan se kuuluu vain puheessa. Seuraavassa esimerkissä viimeisen esimerkkisanan viimeinen tavu on pidempi kuin toisen esimerkkisanan viimeinen tavu:

lina ’pellava’
linna ’kaupungin’
linna ’kaupunkiin’

Viron kielestä käytetään toisinaan nimeä eesti, mutta Kielineuvosto, kuten myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomessa, suosittaa käytettäväksi nimeä viro.

Ruotsissa viroa voi opiskella mm. Uppsalan yliopiston Modernien kielten laitoksessa.

Lue lisää: Wikipedia ja Estonica (englanniksi).
Syyskuu 2008

Tamili

Tamili kuuluu dravidakieliin. Muita suuria dravidakieliä ovat malajam, telugu ja kannada. Tamilia puhutaan pääasiassa Intiassa (Tamil Nadun osavaltiossa se on virallinen kieli), Sri Lankassa ja Malesiassa, mutta sitä puhutaan myös muualla.

Tamilin kirjalliset perinteet ovat pitkät: vanhimmat piirtokirjoitukset ovat peräisin 200-luvulta e.Kr. Kirjoitusjärjestelmä pohjautuu brahmikirjoitukseen, mutta se on kuitenkin kehittynyt itsenäisesti, sanskritista riippumattomana. Sanskrit on sitä vastoin kausittain vaikuttanut sanavarastoon paljonkin. Yksi vanhimmista ja tunnetuimmista tamilinkielisistä kirjoituksista on Tolkappiyam.

Lue lisää tamilin kielestä: Wikipedia ja Viikon kieli.
Elokuu 2008

Kymri

Kymri-nimi tulee sanasta cymraeg, joka on kymrin omakielinen nimi. Lähin sukukieli on bretoni (kaukaisempia sukukieliä ovat iiri ja gaeli). Kymrin puhujia on noin 500 000.

Kymri on vuosisatojen ajan joutunut väistymään englannin tieltä, mutta viime vuosikymmenten aikana kielen asemaa on vahvistettu, mm. vuoden 1993 The Welsh Language Actin avulla. Julkisella sektorilla kymrillä on nykyään sama asema kuin englannilla. Kieltä käytetään tiedotusvälineiden lisäksi myös koulu- ja oikeuslaitoksissa. Käytännössä kaikki kymrin puhujat puhuvat myös englantia.

The Welsh Language Boardin tehtävänä on edistää kymrin kielen käyttöä ja asemaa.

Lue lisää: Wikipedia, Viikon kieli ja The Welsh Language Board (englanniksi).
Heinäkuu 2008

Malta

Malta on ainoa seemiläinen EU-kieli, ja se on myös ainoa seemiläinen kieli, jota kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Se on, englannin kielen ohella, Maltan virallinen kieli. Malta oli alun perin arabian kielen murre. Arabiaa alettiin puhua Maltalla 800-luvun loppupuolella.

Maltassa on monia Pohjois-Afrikan arabimurteiden piirteitä, mutta huomattavin erityispiirre on lainasanojen suuri määrä. Sanastossa on erittäin paljon italialaisia ja englantilaisia lainasanoja. Maltan kieltä kirjoitettiin jo 1400-luvun lopussa, mutta vasta vuonna 1964 maan itsenäistyessä kielestä tuli virallinen kieli Maltalla.

Lue lisää maltan kielestä: Omniglot (englanniksi) ja Wikipedia.
Kesäkuu 2008

Somali

Somalia puhuu noin 15 miljoonaa ihmistä. Kieltä puhutaan Somaliassa, Kaakkois-Etiopiassa, Džibutissa, Koillis-Keniassa ja Jemenissä. Somali on lisäksi suuri maahanmuuttajakieli ympäri maailmaa, myös Pohjoismaissa. Ruotsissa somalin puhujia on noin 20 000. Somalin lähimmät sukukielet ovat oromo ja afari.

Somalista tuli Somalian virallinen kieli 1972, mistä lähtien sitä on kirjoitettu latinalaisin aakkosin. Kieltä käytetään koulutus- ja hallintokielenä ja medioissa. Lainasanat ovat peräisin lähinnä arabiasta, persiasta, englannista ja italiasta.

Lue lisää somalin kielestä Wikipediasta.

Syyslukukaudesta 2008 alkaen somalia voi opiskella Göteborgin yliopistossa. Lue lisää (ruotsiksi).

Verkossa on myös ruotsalais-somalilainen sanakirja (Lexin).
Toukokuu 2008

Navajo

Navajo, jonka omakielinen nimi on diné bizaad, on ns. na-dene-kielten athabaskalaisryhmään kuuluva kieli. Navajoa puhutaan New Mexicossa, Arizonassa, Coloradossa ja Utahissa. Muita athabaskalaiskieliä puhutaan Alaskassa ja Luoteis-Kanadassa. Näistä apassi on eräs navajon lähisukukieliä.

Athabaskalaiskielille, myös navajolle, on tunnusomaista monimutkainen konsonanttijärjestelmä ja eri sävelkulkujen käyttäminen merkitystä erottavina piirteinä.

Navajo on suurin Pohjois-Amerikan alkuperäiskielistä ja puhujamäärä on jopa kasvussa. Navajoreservaateissa kieltä käytetään kouluopetuksessa, lehdistössä, paikallisradiossa jne.

USA:n armeija käytti navajoa koodikielenä toisessa maailmansodassa. Aiheesta on tehty myös elokuva nimeltä Windtalkers.

Lue lisää navajon kielestä:
Maailman kielet, osa 1: Kielten yhtäläisyydet
Viikon kieli: Amerikan alkuperäiskielet II

Lue myös Wikipedian (englanniksi) kuvaus navajon kielestä sekä Aftonbladetin kuvaus navajo-koodista.
Huhtikuu 2008

Turkki

Turkki kuuluu eteläturkkilaiseen kieliryhmään, ja se on myös ryhmän suurin kieli. Turkin sukukieliä ovat gagauzi, azeri ja turkmeeni.

Turkkia puhuu äidinkielenään noin 62 miljoonaa ihmistä. Kieltä puhutaan myös mm. Kyproksella sekä Kreikassa, Bulgariassa ja Iranissa. Turkki on suuri maahanmuuttajakieli koko Länsi-Euroopassa, varsinkin Saksassa, ja se on yksi Ruotsin suuria maahanmuuttajakieliä.

Turkin kielessä, kuten suomessakin, noudatetaan vokaaliharmoniaa (sanan kaikkien vokaalien on täsmättävä toistensa kanssa, kun kyseessä on jokin vokaalien ominaisuus, esim. etu- tai takavokaali tai pyöreä tai lavea vokaali). Turkki on suomen lailla myös ns. agglutinoiva kieli: sanoihin lisätään päätteitä, minkä takia sanoista monesti tulee suhteellisen pitkiä.

Aiemmin osmania (nykyturkin edeltäjää) ja turkkia kirjoitettiin arabialaisin aakkosin, mutta vuoden 1928 kieliuudistuksen myötä siirryttiin latinalaiseen aakkostoon.

Lue lisää Wikipediasta.
Maaliskuu 2008

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet jaetaan kahteen alahaaraan, länsi- ja itäbalttilaisiin kieliin. Kaikki länsibalttilaiset kielet ovat jo sammuneet, sillä viimeistäkään niistä, preussia, ei ole puhuttu 1600-luvun jälkeen. Latvia ja liettua taas ovat itäbalttilaisia kieliä, ja ne ovat myös toistensa lähimpiä sukukieliä.

Latvia on virallinen kieli Latviassa, ja sitä puhuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joista miltei 100 000 asuu ulkomailla.

Puhekieli jakautuu kolmeen päämurteeseen, ja kirjakieli perustuu Keski-Latvian murteeseen. Ensimmäiset latviankieliset kirjat kirjoitettiin 1500-luvulla, ja 1600-luvun raamatunkäännöksillä oli suuri merkitys kirjakielen kehitykselle.

Sanan paino on yleensä aina ensimmäisellä tavulla, mikä on todennäköisesti itämerensuomalaisten kielten, varsinkin liivin, vaikutusta. Liivi on muutenkin vaikuttanut latvian ääntämiseen niin, että se on etääntynyt liettuan kielestä.

Liettua on virallinen kieli Liettuassa, ja sitä puhuu noin 3 miljoonaa ihmistä, joista yli 100 000 asuu ulkomailla.

Puhekieli jakautuu kahteen päämurteeseen, ja kirjakieli perustuu Kaunaksen länsipuolella puhuttavaan murteeseen. Ensimmäiset liettuankieliset kirjat kirjoitettiin 1500-luvulla.

Liettuan katsotaan olevan äänteellisesti yksi konservatiivisimpia indoeurooppalaisia kieliä, joten se lienee äänneasultaan lähimpänä rekonstruoitua indoeurooppalaista kantakieltä. Siksi liettualla on tärkeä merkitys vertailevassa kielitieteessä.

Muinaiset balttilaiset kielet ovat vaikuttaneet paljon itämerensuomalaisiin kieliin ja jossain määrin myös saamelaiskieliin. Esimerkiksi suomen sanat sisar ja morsian ovat balttilaista perää. On todennäköistä, että luoteiset suomalais-ugrilaiset kansat oppivat indoeurooppalaisen maanviljelyskulttuurin balteilta ja saivat siten myös runsaasti lainasanoja.

Lue lisää Wikipediasta: latvia ja liettua.
Helmikuu 2008

Grönlanti

Kalaallisut on grönlannin omakielinen nimi.

Grönlanti on eskimo-aleuttilainen kieli. Eskimokielet jaetaan kahteen ryhmään: inuit ja juppik, ja grönlanti kuuluu inuit-ryhmään. Grönlanti on myös ns. polysynteettinen kieli, mikä merkitsee, että yksi lause saattaa muodostua yhdestä sanasta, koska subjekti ja objekti usein liitetään yhteen verbin kanssa.

Grönlannissa on kolme murreryhmää: läntinen, itäinen ja pohjoinen. Itämurteet poikkeavat eniten grönlannin yleiskielestä, joka perustuu läntisiin murteisiin.

Grönlantia on kirjoitettu 1700-luvulta lähtien, mutta nykyisen, latinalaisiin aakkosiin perustuvan kirjaimiston laati Samuel Kleinschmidt vuonna 1851. Grönlantiin on luonnollisestikin lainattu paljon sanoja tanskasta, mutta anorakki on sana, jonka monet muut kielet ovat lainanneet grönlannista. Iglu, kajakki ja parka ovat muita inuittikielistä saatuja lainasanoja.

Lue lisää Wikipediasta.
Tammikuu 2008

Rotokas

Rotokas on mielenkiintoinen kieli, koska sen katsotaan olevan maailman tunnetuista kielistä se, jossa on vähiten konsonantteja: niitä on vain kuusi. Vokaalit, joita on viisi, voivat olla sekä pitkiä että lyhyitä. Rotokas on tyypillinen SOV-kieli, jossa verbi sijoittuu lauseessa viimeiseksi, subjektin ja objektin jälkeen. Kielessä ei ole myöskään nasaaleja (esim. /m/ ja /n/), mikä on melko epätavallista maailman kielten joukossa.

Rotokas jakaantuu ainakin kolmeen päämurteeseen.

Lue lisää: Wikipedia tai Summer Institute of Languages.
Joulukuu 2007

Berberikielet

Berberikielet, joita on noin kolmisenkymmentä, kuuluvat afro-aasialaiseen kielikuntaan. Suurimpia kieliä ovat tamazight, tašelhit, kabili (myös kirjoitusasu kabyli), tarifit (myös kirjoitusasu rif) ja tamašek.

Berberien suhde maansa valtaväestöön ja hallitsijoihin on monissa valtiossa ollut vaikea, mutta monissa maissa berberikieliä koetetaan nykyisin kehittää ja parantaa niiden asemaa. Eräs esimerkki tästä on vastaperustettu Tamazight Language Observatory, jonka tehtävänä on tutkia ja standardisoida tamazightia.

Berberikieliä on kirjoitettu sekä latinalaisin että arabialaisin aakkosin, ja tamašekilla on myös oma, perinteinen kirjaimisto, tifinagh.

Kanariansaarten alkuperäiskieli guantše, joka hävisi 1500-luvulla, on luultavasti myös ollut berberikieli.

Lue lisää: YLEn viikon kieli ja Linguamón (englanniksi).
Marraskuu 2007

Galego

Galegon puhujia on n. 2,5 miljoonaa Galician autonomisessa maakunnassa Luoteis-Espanjassa, jossa sillä myös on virallisen kielen asema. Galegoksi ja portugaliksi kielen nimi on galego, espanjaksi gallego. (Portugalin ja galegon katsotaan kehittyneen yhteisestä galegolais-portugalilaisesta alkukielestä.) Galegoa kirjoitettiin jo 1000-luvulla, mutta 1700-luvulla kieli toimi vain paikallisena kansankielenä. 1800-luvulla kirjakieltä alettiin jälleen kehittää, ja silloin alettiin julkaista myös galegonkielistä kirjallisuutta.

Lue lisää galegon kielestä Wikipediasta ja Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Lokakuu 2007

Romani

Romania puhuvat romanit; kansa, joka on alun perin lähtöisin Intiasta. Ruotsissa romania puhuttiin jo 1500-luvulla, jolloin ensimmäiset siirtolaiset saapuivat Eurooppaan. Nämä romanit puhuivat varieteettia, josta myöhemmin ovat kehittyneet ennen kaikkea Suomen romanikieli (kale) ja Ruotsin romanikieli (rommani). Toisen kerran Ruotsiin saapui suuri ryhmä romaneja 1800-luvun lopussa. Useimmat heistä puhuivat kelderash- ja lovari-varieteetteja. 1900-luvulla Ruotsiin on muuttanut Etelä- ja Itä-Euroopasta romanikielen eri varieteetteja puhuvia romaneja.

Lue lisää romanista:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Kielineuvosto (ruotsiksi)

Syyskuu 2007

Jiddiš

Jiddiš (myös jiddi) on germaaninen kieli, jota nykyisin puhuu noin kolme miljoonaa henkeä ympäri maailmaa. Ruotsissa jiddišiä käyttää ainakin jossakin määrin noin 4 000 henkeä.

Jiddiš kehittyi keskiajalla juutalaisten keskuudessa nykyisen Saksan alueella. Jiddiš eroaa saksan kielestä monella tavoin, mutta ennen kaikkea siksi, että jiddišiä kirjoitettiin ja kirjoitetaan yhä edelleen pääasiassa heprealaisin aakkosin. Jiddiš perustuu myös eri murteisiin kuin nykysaksa. Lisäksi jiddišissä on paljon slaavilaisia lainasanoja.

Jiddišiä puhutaan monissa eri maissa, mutta se on virallinen kieli vain Juutalaisten autonomisella alueella Venäjällä. Lisäksi se on virallinen vähemmistökieli Ruotsissa.

Lue lisää jiddišistä:
Kielineuvosto (ruotsiksi)
Wikipedia
Tema modersmål (ruotsiksi)
Elokuu 2007

Friisi

Friisin kieli on länsigermaaninen kieli, jonka lähin sukukieli on englanti ja jota puhuu noin 350 000 henkeä. Suuria murteita on kolme: länsi-, itä- ja pohjoisfriisi. Länsifriisiä puhutaan Alankomaiden Frieslandissa, itäfriisiä Saksassa Leerin kaupungin lähistöllä ja pohjoisfriisiä Saksan ja Tanskan rajan eteläpuolella sijaitsevilla saarilla ja Helgolandissa.

Friisi on vähemmistökieli Alankomaissa ja Saksassa. Friisinkieliset ovat kaksi- tai useampikielisiä ja he puhuvat toisena kielenä yleensä hollantia tai saksaa.

Kieliopillisesti friisi muistuttaa hollantia, ja ympäröivät kielet ovat vaikuttaneet sen sanastoon. Murteet eroavat toisistaan mm. vokaalijärjestelmän suhteen.

Lue lisää Wikipediasta.
heinäkuu 2007

Baski

Baskin kieltä puhuu noin miljoona baskia Baskimaassa (Pohjois-Espanjassa ja Etelä-Ranskassa). Baski on ollut vuodesta 1978 lähtien Espanjan baskialueen virallinen kieli yhdessä espanjan kanssa. Baskin omakielinen nimi on euskara.

Baskin taustasta on erilaisia hypoteeseja, mutta useimmat katsovat baskin olevan ns. isolaattikieli, mikä merkitsee, että se ei ole sukua minkään tunnetun kielen kanssa. Monet katsovat baskin olevan ainoa jäännös niistä kielistä, joita Euroopassa puhuttiin ennen indoeurooppalaisia kieliä. Toisaalta jotkut katsovat baskin olevan sukua kaukasialaisille kielille.

Baskin kielellä on tiettyjä kieliopillisia erityispiirteitä, se on mm. ergatiivinen kieli. Tämä merkitsee sitä, että intransitiivisten verbien subjekti ja transitiivisten verbien objekti on perusmuodossa (absolutiivi), mutta transitiivisten verbien subjekti on erityisessä sijamuodossa, jonka nimi on ergatiivi. Lisäksi baskin kielessä on noin 10 muuta sijamuotoa.
Sanastoon kuuluu paljon lainasanoja, sillä baski on ollut pitkän ajan romaanisten kielten ympäröimä.

Lue lisää baskin kielestä: Wikipedia ja YLE - viikon kieli.
kesäkuu 2007

Kveeni

Kveeneiksi kutsutaan suomalaisia, jotka jo keskiajalla muuttivat nykyisen Suomen pohjoisosista, Tornionlaaksosta ja Lapista Ruijaan Pohjois-Norjaan. Norjalaiset ovat käyttäneet näiden suomalaisten jälkeläisistä nimitystä kveeni ja kutsuneet myös kieltä kveeniksi (norjaksi kvænsk).

Kveenin kielen tutkija Terje Aronsen totesi kuitenkin vuonna 1984, että Norjassa puhuttu kieli ei ollut suomea vaan alkoi käyttää nimeä kvænsk eli kveeni. Norjankielistä nimeä on aiemmin pidetty kyseenalaisena, sillä monet kveenit pitivät sitä halventavana nimityksenä. Siksi osa kveeneistä käyttikin nimeä kainu, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta, koska Ruotsin Kalixin meänkielinen nimi on Kainuu tai Kainus ja koska Suomessa on Kainuu-niminen maakunta. Mutta ajan myötä useimmat ovat tottuneet kveeni-nimeen, ja 26. huhtikuuta 2005 Norjan hallitus tunnustikin kveenin omaksi kieleksi.

Kveenin puhujia on n. 2 000–10 000, määrä vaihtelee laskentatavan mukaan. Kveeniin on lainattu paljon sanoja norjasta, samalla tavoin kuin meänkielessä on ruotsalaisia lainasanoja. Meänkielen tavoin kveenissä on myös säilynyt monia murteellisia piirteitä, jotka suomen yleiskielestä ovat hävinneet.

Kveenin voi jakaa kahteen murrealueeseen, itäiseen ja läntiseen. Länsimurteita puhutaan Pohjois-Tromssassa ja Ruijan länsiosissa, itämurteita taas Ruijan itäosissa. Murre-eroja ovat aiheuttaneet se, että suomalaiset muuttivat Ruijaan eri aikoina, ja myös se, että kontaktien määrä Suomeen vaihteli. Läntiset murteet ovat kehittyneet enemmän omaan suuntaansa, koska suomalaiset muuttivat Ruijan länsiosiin aiemmin kuin itäosiin ja koska Itä-Ruijan asukkailla on ollut enemmän kontakteja Suomeen ja suomalaisiin.

Kveenin kieltä ja kulttuurihistoriaa voi vuodesta 2006 lähtien opiskella Tromssan yliopistossa. Ruijan Kaiku on kveenien oma lehti, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa ja jossa on sekä kveenin- että norjankielisiä artikkeleita.

Lue lisää: Norjan kielineuvosto (norjaksi) ja Kveenin instituutti.
toukokuu 2007

Swahili

Swahili (käytössä myös kirjoitusasu suahili) on bantukieli, jota puhutaan Itä- ja Keski-Afrikassa. Swahili on noin 5 miljoonan ihmisen äidinkieli, mutta huomattavasti useammat puhuvat sitä oman äidinkielensä ohella toisena kielenä. Swahili onkin eräänlainen lingua franca, ts. yhteinen kommunikaatiokieli, Itä-Afrikan alueella. Swahili on myös Kenian, Tansanian ja Ugandan virallinen kieli.

Lue lisää Wikipediasta.
huhtikuu 2007

Persia

Persia, josta käytetään myös paikallista nimeä farsi, kuuluu indoeurooppalaisten kielten iranilaiseen kieliryhmään, ja sitä puhuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Persia on virallinen kieli Afganistanissa, Iranissa ja Tadžikistanissa, mutta sitä puhutaan myös mm. Bahrainissa, Qatarissa ja Uzbekistanissa. Ruotsissa persiaa puhuu noin 150 000 ihmistä.

Persiaa kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin, mutta kirjaimisto on mukautettu persian fonologian mukaiseksi. Persian kirjakieli on tapana jakaa muinais- ja nykypersiaan. Nykypersian jakson katsotaan alkaneen noin vuonna 900, jolloin kieltä alettiin kirjoittaa arabialaisilla kirjaimilla.
Puhuttu persia taas jakautuu useisiin eri murteisiin.

Lue lisää persiasta Wikipediasta.
maaliskuu 2007

Saame

Saame kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, ja sitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on noin 60 000–100 000, mutta saamea puhuu vain puolet heistä, joten kielen ja kulttuurin elvyttäminen onkin tärkeä tehtävä.

Lue lisää saamesta: Saamelaiskäräjät, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Wikipedia.
helmikuu 2007

Kurdi

Kurdi on indoeurooppalainen kieli, joka kuuluu iranilaisiin kieliin. Kurdin puhujia on noin 20–30 miljoonaa.

Lisätietoa kurdista ja kurdeista: Wikipedia ja Turun kulttuurikeskus.
tammikuu 2007

Heprea

Heprea on seemiläinen kieli, jota puhuu noin viisi miljoonaa ihmistä. Se on Israelin virallinen kieli. Hepreaa kirjoitetaan heprealaisin aakkosin oikelta vasemmalle. Kirjoitettaessa merkitään yleensä vain konsonantit.

Lue lisää heprean kielestä Wikipediasta.

Uppdaterad 4 januari 2010

Ansvarig för sidan: Språkrådet

Skriv ut Skriv ut