Kuukauden sana

Suomen taitotietoa, osaamista, on markkinoitu jo pitkään muualle maailmaan esimerkiksi tietotekniikan alalla ja kansainvälisessä sovittelutyössä. Viime vuosina Suomi on saanut mainetta myös lumiosaamisellaan. Siitä on tullut jopa vientiartikkeli ja myyntivaltti. Mm. Keski-Euroopassa ja Brittein saarilla on havaittu, että esimerkiksi lentokenttien ja rautateden toiminta lumimyräköissä ja niiden jälkeen on kaikesta huolimatta melko normaalia. Lumentulo ei aiheuta yhtä mittavaa kaaosta kuin muissa maissa, joissa vastaavaa osaamista ei ole. Lumiosaamista ei kuitenkaan ole vain taito pitää yhteiskunnan toiminnot käynnissä lumimyrskyistä huolimatta, vaan sillä voidaan viitata myös esimerkiksi lumi- ja jääveistotaiteeseen.

Osaaminen ja taitotieto ovat englanniksi know-how. Lumiosaamisesta näkyy käytettävän vastinetta snow-how.

Jos glögin lipittäminen alkaa tökkiä, kokeile kuplateetä!

Aasiasta lähtöisin oleva kuplatee (ru. bubbelte, en. bubble tea) on yksi tämän vuoden uutuuksista muun muassa Suomessa. Kyseessä on 1980-luvulla Taiwanissa kehitetty makea teejuoma, joka on saanut nimensä siinä käytettävistä tapiokasta valmistetuista palleroista. Juoma tehdään tee- tai maitopohjaisena, ja siihen sekoitetaan yleensä hedelmäuutetta tai makusiirappeja. Tapioka­pallojen asemesta teessä voi olla myös hedelmänmakuisia hyytelöpaloja. Juoman voi nauttia kuumana tai kylmänä.

Kuplateestä käytetään myös nimityksiä helmitee ja pallerotee.

Kvinoa on Suomessa melko uusi tulokas, mutta lienee löytynyt ruotsa­laisten ruokakauppojen hyllyistä jo hieman pitempään. Kyse on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”eteläamerikkalaisesta ruokakasvista, jonka siemeniä käytetään kuten viljan jyviä”. Kvinoa on yrtti, jonka ravintoarvot ovat hyvät: se sisältää muun muassa kuituja ja rautaa. Kvinoaa on eriväristä ja -kokoista.

Suomen kielessä kvinoa äännetään niin kuin se kirjoitetaan: [kvinoa]. Muita harvemmin tavattavia kirjoitusasuja ovat quinoa, kinoa ja kinua. Kaksi jälkimmäistä varianttia viittaavat siihen, että sanan voi ääntää myös suomessa ilman v:tä. Ruotsin kielessä kvinoa kirjoitetaan quinoa (kuten myös englannissa ja lainanantajakielessä espanjassa) ja äännetään ruotsiksi Kielineuvoston suositusten mukaan [kvi 'no:a], mutta myös muita ääntämisasuja kuulee.

Tabletti-sanalla on nyt uusi merkitys. Tabletti ei enää merkitse pelkästään pientä lääke- tai muuta valmistetta tai katealusta, vaan se on nyt myös it-alan sana. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot suosittaa tablettia, taulutietokonetta ja sormitietokonetta sellaisen pienen, kannettavan tietokoneen nimeksi, jossa on sormin käytettävä kosketusnäyttö. (Nimi on suora käännös englannin tablet-sanasta. Ruotsissa käytetään usein sanaa surfplatta.)

Käytössä on myös arkisempi sana täppäri (vertaa kannettavaa tietokonetta tarkoittavaan läppäri-sanaan, joka tulee englannin laptop-sanasta). 

Kaupunkiviljelyllä eli urbaanilla viljelyllä tarkoitetaan kaupunkitilan käyttämistä viljelykseen, ja kasvimaita perustetaan esimerkiksi julkisille joutomaille. Sotien aikana viljely oli tavallista kaupungeissa, koska ruoasta oli pulaa, mutta tätä nykyä kaupunkiviljelyä edistävät eettinen ja sosiaalinen ajattelu.

Sissiviljelyä, jota sanotaan myös vihergraffitiksi, harrastavat ne, jotka perustavat viljelmiä julkisille paikoille ilman lupaa.

Ruotsiksi kaupunkiviljely on stadsodling ja urban odling, englanniksi urban farming. Sissiviljely on ruotsiksi gerillaodling, englanniksi guerilla gardening.

Arkikielen sana eskari on muodostettu sanasta esikoulu, ruotsiksi förskola, eli sillä tarkoitetaan peruskouluun valmistavaa 6-vuotiaiden esiopetusta joko päiväkodissa tai peruskoulussa. Eskari-sanaa käytetään Suomessa samalla tavalla ja yhtä yleisesti kuin Ruotsissa käytetään daghem-sanasta muodostettua dagis-sanaa. Eskari on nykyään myös vakiintunut ruotsinsuomalaisten käyttöön. Puhutaan eskariopettajista, eskariryhmistä, eskari-ikäisistä, eskaripojista ja -työistä sekä erityiseskareista jne. Esikoululaista kutsutaan eskarilaiseksi.

Muskarilla tarkoitetaan musiikkileikkikoulua. Muskaritoiminta on perheen pienimmille suunnattua tavoitteellista musiikkikasvatusta. Muskarissa lapset kokoontuvat laulamaan, loruilemaan, soittamaan, leikkimään, liikkumaan ja kuuntelemaan musiikkia. Muskariryhmiä on monen ikäisille lapsille, on esimerkiksi vauvamuskareita kaikkein pienimmille lapsille ja eskarimuskareita eskari-ikäisille eli 6-vuotiaille.

Kävelevällä koulubussilla tarkoitetaan aikuisen johtamaa kulkuetta, jossa koululaiset pääsevät turvallisesti kävellen aamulla kouluun ja usein myös iltapäivällä kotiin. Kulkueeseen voi liittyä sovituilla tapaamispaikoilla eli ”pysäkeillä”.

Idea (engl. Walking School Bus) on peräisin Australiasta. Ruotsissa käytetään nimityksiä gående skolbuss, vandrande skolbuss ja gåtåg.

Valita -verbi merkitsee suomensuomessa haltuun tai käyttöön ottamista tai erottamista, kun otetaan jokin tarjolla, ehdolla olevien joukosta, ja ratkaisun tekemistä kahden tai useamman vaihtoehdon välillä hyväksymällä jokin niistä. Ruotsiksi verbin vastineita ovat välja, invälja, utse ja bli vald.

Esimerkkejä:

Oman terveysaseman voi pian valita kotikunnan sisällä.

Norjalaiset jalkapalloilijat haluaisivat valita kenkänsä itse.
Pitikö valita veneen nimeksi Titanic II? Näin siinä sitten kävi.

Suomalainen suurlupaus saa valita Ajaxin ja Juventuksen väliltä.

Seuraavat ehdolla olleet tulivat valituiksi valtuustoon.

Valikoida taas merkitsee suomensuomessa tarkempaa valintaa. Sitä käytetään sopivan tai sopivimman vaihtoehdon valitsemisen merkityksessä. Sen synonyymeja ovat ”valkata”, lajitella ja seuloa. Ruotsiksi verbin vastineita ovat välja, välja ut, plocka ut, utgallra, vraka och välja ja sortera ut. Verbin johdos on valikoima, ruotsiksi urval, sortiment.

Esimerkkejä:

Nasa valikoi aurinkokunnan kauneimmat kuvat.
Ranskalainen huippukuraattori valikoi suomalaisen muodin lupaavimmat nimet.
Lähimmäisenrakkaus ei valikoi.
Hän valikoi hedelmistä parhaat.
Hänellä on valikoiva kuulo.

Suomensuomalainen käyttää tavallisesti verbiä valita, ja valikoida on hänen kielessään harvinainen. Monet toisen polven ruotsinsuomalaiset taas käyttävät valita- ja valikoida-verbejä toisin: Valikoida on joidenkin kielessä huomattavasti tavallisempi kuin valita, ja verbi on yleensä saanut myös valita-verbin tehtävän.

Muuli on lajiristeymä, aasiorin ja tammahevosen jälkeläinen. Muuliaasi taas on aasintamman ja orihevosen risteymä.

Muuli-sanalla on tätä nykyä myös toinen, rikollisuuteen liittyvä merkitys.

Kun rahanpesurikosta tutkiva poliisi etsii muulia, hän yrittää löytää järjestäytyneen rikollisuuden apurin, joka on värvätty peittämään rikoksen jälkiä. Muuli ottaa vastaan ulkomailla rikoksella hankittua rahaa pankkitililleen, josta se sitten välitetään edelleen toisten muulien tileille, usein toisiin maihin. Palkkioksi muuli saa osan tilin kautta välitetyistä varoista.

Muulina toimiminen on rikollinen teko ja siten – kerrassaan aasimaista.

Verbi voimaannuttaa tarkoittaa myötävaikuttamista varsinkin henkiseen vahvistumiseen. Voimaannuttamisesta saa voimavaroja, sillä omavoimaistetaan. Vastaava intransitiivinen verbi on voimaantua, sillä vahvistutaan eli omavoimaistutaan. Esimerkiksi vertaistuki voimaannuttaa, ja työllä voi olla voimaannuttava vaikutus. Jonkun sanotaan voimaantuvan masennuksesta selvittyään, ja koko yhteisö saattaa voimaantua.

Englanniksi verbi on empower. Sanalla ei ole sopivaa ruotsinkielistä vastinetta, ja se korvataan usein ilmauksilla, joissa on esimerkiksi sanat egenmakt, överföra makt, decentralisera beslutsrätt tai kunskapa. Sanueen englanninkielinen substantiivi on empowerment, jonka suomenkielisiä vastineita ovat voimautuminen tai voimaantuminen.

Opaalit ovat vihertäviä, ruskehtavia tai mustia mineraaleja, joita käytetään koruissa jalokivinä.

Sanaa on alettu käyttää leikillisesti aktiivisesta vanhuksesta. Uusi käyttöala on lainaa englannista. Paitsi että sana opal tarkoittaa opaalia, sen uuden, leikillisen merkityksen sanotaan tulevan sanojen Old People Active Lifestyle alkukirjaimista.

Vaikka vanhus-sana ei ole mitenkään halventava, vaan asiallinen yleiskielen sana, jonka käyttöä ei tarvitse arastella, jotkut pitävät sitä jollakin lailla pahana ja yrittävät välttää sen käyttämistä korvaamalla sanan sellaisilla kiertoilmauksilla kuin ikäihminen, ikääntyvä, seniori ja seniorikansalainen. Niiden joukkoon opaali tuo ainakin myönteistä kimallusta.

Selkokieli (ruotsiksi lättläst språk) on helposti ymmärrettävää, mutkatonta ja yksinkertaistettua kieltä. Se on tarkoitettu niille, joille lukeminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Selkokieli on helppoa, siinä on paljon lyhyitä, tavallisia sanoja ja helppoja lauserakenteita. Selkokielinen rakenne on selkeä ja kerronta etenee loogisesti. Hyvä selkokielisen ilmaisu on silti rikasta ja elävää. Tärkeää on, että viestin vastaanottaja ymmärtää tekstin.

Selkokieltä ei pidä sotkea selkeään virkakieleen (ruotsiksi klarspråk). Selkeä teksti vähentää väärinkäsityksen mahdollisuutta ja lisää luottamusta yhteiskuntaan. Se edistää viestintää ja demokratiaa, ja kun kielen koukeroista ja kankeasta kielenkäytöstä päästään, säästyy aikaa ja rahaa.

Suomen kielessä kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka tähtäävät toimintarajoitteisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun kohentamiseen, vammautumisikään katsomatta.

Kuntoutus -sanan ruotsinkielinen vastine on v ammautumisiän mukaan habilitering tai rehabilitering. Ruotsin kielen habilitering on toimintarajoitteisten kuntoutusta. Toimintarajoitteiden syitä voivat olla syntymää edeltävät tai synnytyksen yhteydessä sattuneet vauriot, lapsuusiän sairaudet tai tapaturmat. Ruotsin kielen r ehabilitering on kuntoutusta, jota annetaan toimintakykynsä aikuis- tai nuoruusiässä menettäneelle. Syynä voi olla onnettomuus tai sairaus.

Varhaiskuntoutus tarkoittaa tavanomaista vähäisempien sairausoireiden tai työkyvyn ennakoitavissa olevan heikkenemisen perusteella toteutettua ammatillista kuntoutusta eli työelämään valmentavaa kuntoutusta. Ammatillinen varhaiskuntoutus toteutetaan aina tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Toisessa, harvinaisemmassa, merkityksessä sanaa varhaiskuntoutus käytetään vammaisten lasten lääkinnällisestä kuntoutuksesta, jonka tavoitteena on koulunkäynnin ja kasvun perusedellytysten tehostettu tukeminen.

Varhaiskuntoutus on ruotsiksi tidig rehabilitering.

Ammatillinen eli työelämään valmentava varhaiskuntoutus on ruotsiksi tidig arbetslivsinriktad rehabilitering.

Ehkäisevällä kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka tähtäävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun säilyttämiseen tai kohentamiseen. Ehkäisevä kuntoutus on ruotsiksi prehabilitering

Spintohtorilla , ruotsiksi spinndoktor, tarkoitetaan viestinnän ammattilaista, jonka tehtävänä on välittää medioille myönteinen kuva esimerkiksi poliittisesta puolueesta tai suuresta yrityksestä. Spintohtori on usein poliitikon tms. neuvonantaja. Spintohtoreiden toimintaa voidaan myös kutsua strategiseksi kommunikaatioksi tai medianeuvonnaksi. Vaalistrategeja, viestintäpäällikköjä, viestintäkonsultteja ja tiedotus- ja lehdistöpäällikköjä nimitetäänkin usein spintohtoreiksi.

Spintohtori tulee englannin käsitteestä spin doctor. Yhdyssanan alkuosa spin tarkoittaa vääntämistä ja kääntämistä, pyörittämistä ja kieputtamista.

Käsitteenä spintohtori on negatiivisesti värittynyt. Otaksutaan, että spintohtoreilla on taitoa ja valtaa kieputtaa kauan hyviä uutisia, kääntää kiusalliset asiat myönteiseksi julkisuudeksi ja manipuloida mediaa ja toimittajia. Käsitteen negatiiviseen väriin vaikuttaa myös se, että toimintaa harjoitetaan usein kaikessa hiljaisuudessa.

Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden tai useamman ihmisen välillä. Vertaistukeen osallistuvat ovat useimmiten sekä tukijoita että tuettavia. Vertaistukijoilla on yleensä samankaltaisia elämänkokemuksia. Ryhmän jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia ja solidaarisia ja antavat toisilleen tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Vertaistuella voi olla terapeuttinen vaikutus ryhmäläisiin. Ammattilaisten antaman hoidon, tiedon ja tuen lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä.

Vertaistuen ruotsinkielinen vastine voi olla esim. kamratstöd.

Käsitteellä kansalaisyhteiskunta tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, kuten järjestö- ja vapaaehtoistyötä.

Ruotsin käsite civilsamhälle perustuu englanninkieliseen nimitykseen civil society.

Vampyyrit ovat Etelä- ja Keski-Amerikassa eläviä lepakoita, mutta slaavilaisen uskomuksen mukaan myös kuolleita ihmisiä, jotka liikkuvat öisin ja imevät ihmisten verta.

Jälkimmäisen määritelmän mukaiset vampyyrit ovat kiinnostaneet ihmisiä Bram Stokerin vuonna 1897 ilmestyneestä ”Dracula”-kirjasta lähtien, mutta viime vuosina ne ovat saaneet erityistä huomiota Stephenie Meyerin ”Twilight”-kirjojen ja televisiosarjan ”True Blood” myötä.

Suomeen sana vampyyri on lainattu ruotsista ja saksasta. Niihin sana taas on lainattu jostakin slaavilaisesta kielestä. Sana on mukana Agathon Meurmanin sanakirjassa vuodelta 1890. Vampyyri taipuu joko ”vampyyria” tai ”vampyyriä”.

”Vamppi” on lyhennys sanasta vampyyri, ja vamppi-sanaakin on suomessa käytetty jo 1900-luvun alusta asti.

Kivi tarkoittaa kivensirua, -lohkaretta tai vastaavaa. Myös kivennäisaineista muodostunutta kovettumaa voidaan kutsua kiveksi, kuten esim. sappi- tai hammaskiveä.

Lisäksi joidenkin hedelmien tai marjojen siementä sanotaan kiveksi, kuten esim. luumun tai kirsikan kiveä (voidaan kirjoittaa myös yhteen).

Uudessa-Seelannissa elävän lentotaidottoman linnun nimi on suomeksi kiivi, kuten myös mm. siellä viljeltävän vihreänruskean hedelmän. Kirjoitusasua kiwi ei suositella käytettäväksi linnusta eikä hedelmästä.

Kielipolitiikka on Ruotsissa suhteellisen uusi politiikan alan. Termi tuli käyttöön oikeastaan vasta silloin, kun alettiin tehdä ehdotuksia ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi. Valtiopäivät hyväksyivät kielipolitiikan tavoitteet vuonna 2005.

Ruotsin kielipolitiikka ei tietenkään koske vain ruotsia, vaan kaikkia Ruotsissa käytettäviä kieliä. Kielipolitiikassa kiinnitetään huomiota maassa puhuttavien eri kielten asemaan ja käyttöön.

Epidemiologiaan kuuluva käsite pandemia on sikainfluenssan takia tullut maallikoillekin tutuksi joukkoviestimien välityksellä. Moni saattaa kuitenkin ihmetellä, miksi jotakin kulkutautia kutsutaan pandemiaksi ja jotakin toista epidemiaksi. 

Epidemia-sana tulee kreikan sanoista epi (päällä) ja demos (kansa), ja sillä tarkoitetaan tartuntataudin normaalia runsaampaa esiintymistä jonkin alueen väestössä. 

Pandemia-sana tulee kreikan sanoista pan (kaikki) ja demos (kansa), ja sillä tarkoitetaan laajalle leviävää, yli maanosien ulottuvaa epidemiaa.

Nykyajan epidemioista tunnetuimpia ovat SARS ja lintuinfluenssa. Keskiajan paiserutto eli musta surma ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen riehunut espanjantauti ovat olleet vakavimpia pandemioita. 

Maailman terveysjärjestö WHO julisti kesäkuussa 2009 influenssa A(H1N1)-viruksen eli sikainfluessan pandemiaksi, mikä merkitsee, että influenssa on siirtynyt pandeemiseen vaiheeseen, jolloin sitä esiintyy useassa maassa eri mantereilla.

Suomen valtiovarainministeri ilmoitti jokin aika sitten, että valtiolta ei ole luvassa uusia elvytyspaketteja, vaan elvytyshana on käännetty kiinni.

Elvytyshana on esimerkki uudissanasta, jonka osat ovat tuttuja ja jonka merkitys avautuu aika hyvin ilman tekstiyhteyttäkin. Se on myös hieman humoristinen, valtiovarainministeri ei tietenkään halua, että valtio antaa erilaisia taloudellisia tukia aivan kuin hanan avaamalla.

Eläkeputki-sana on ollut käytössä jo ainakin vuonna 1999, ja se on mukana myös Kielitoimiston sanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 2004.

Sana kuvaa Suomen järjestelmää, jossa tietyn iän saavuttanut henkilö saa työttömyyspäivärahan lisäpäiviä siihen asti, kunnes hän siirtyy ensin työttömyyseläkkeelle ja sitten vanhuuseläkkeelle.

Synonyymina käytetään toisinaan sanaa työttömyysputki, ja suomenruotsissa eläkeputken vastineena käytetään sanaa pensionssluss.

Tämän talven pimein kausi on ohitettu ja odotamme malttamattomina valoisaa vuodenaikaa.

Eri ihmiset reagoivat talven pimeyteen eri tavoin, jotkut potevat jopa kaamosmasennusta. Kaamosmasennuksen hoidossa on muutaman vuoden ajan käytetty kirkasvalolamppua, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Hoitoa nimitetään kirkasvalohoidoksi.

Kirkasvalolampun ruotsinkielisiä vastineita ovat ljusterapilampa ja dagsljuslampa.

Elokuun latinankielinen nimi on Augustus, koska Rooman ensimmäinen keisari oli nimeltään Augustus. Aiemmin kuukauden nimi oli Sextilis, koska se vanhan kalenterin mukaan oli vuoden kuudes kuukausi. Myös esim. ruotsiksi elokuun nimi on augusti ja englanniksi ja saksaksi August.

Elokuussa ei ole erityisiä pyhäpäiviä, mutta 8. elokuuta on Ruotsin kuningattaren nimipäivä (drottningens namsdag). 16. elokuuta Ruotsissa alkaa myös hapansilakkakausi (surströmmingspremiär) ja mätäkuu (rötmånad) loppuu 23. elokuuta.

Kesäkuun latinankielinen nimi on Iunius, joka pohjautuu Juno-jumalattaren nimeen. Juno oli Jupiterin puoliso ja avioliiton, äitiyden ja naisten suojelija. Myös monissa muissa kielissä kesäkuun nimi pohjautuu latinaan, kuten esimerkiksi ruotsin juni ja englannin June.

5. kesäkuuta vietetään maailman ympäristöpäivää (världsmiljödagen), samoin kuin Tanskan perustuslakipäivää (Danmarks grundlagsdag). Vuonna 2005 Ruotsiin saatiin uusi virallinen pyhäpäivä vuonna 2005 menetetyn toisen helluntaipäivän tilalle: 6. kesäkuuta eli Ruotsin kansallispäivä (nationaldagen). Ruotsissa on siis kansallispäivä, kun taas Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää. Ahvenanmaalla vietetään itsehallinnon päivää (Ålands självstyrelsedag) 9. kesäkuuta. 17. kesäkuuta on vuorossa Islannin kansallispäivä (Islands nationaldag) ja 21. kesäkuuta Grönlannin kansallispäivä (Grönlands nationaldag). 21. kesäkuuta on myös kesäpäivänseisaus (sommarsolståndet), jolloin päivä on pisimmillään.

Juhannusaatto (midsommarafton ) edeltää juhannuspäivää (midsommardagen), joka tänä vuonna on 23. kesäkuuta. Juhannuspäivä 23. kesäkuuta on myös Suomen lipun päivä (finska flaggans dag). Juhannus on aina lauantaina, joka osuu ajalle 20.–26. kesäkuuta. Juhannuksen murteelliset nimitykset mittumaari, mittumaarja, messumaari ja mettumaari tulevat Ruotsin midsommar-sanasta, mutta juhani-nimitys, samoin kuin juhannuksen suomenkielinen nimi, ovat peräisin Johannes-nimestä: jo 400-luvulla vietettiin Johannes Kastajan muistopäivää kesäkuussa (nykyään aina juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina), ja keskiajalla Suomenkin kirkko päätti omistaa keskikesän juhlan Johannes Kastajan syntymän muistolle.